HISTORIA

 Wrede-suvun maaomaisuudesta muodostettu Mustilan kartano on ollut usean suvun hallussa. Kartanolääni joutui 1767 af Forselles-suvun haltuun. Vuonna 1901 Mustilan lunasti itselleen valtioneuvos A.F.Tigerstedt, jonka äiti oli omaa sukua af Forselles. Hän aloitti tilalla välittömästi suurisuuntaisen ja järjestelmällisen maan- ja metsänviljelyn. Kartanon välittömässä läheisyydessä sijaitseva pääasiassa mäntyä kasvava Kotikunnaan mäki sai olla kasvualustana myöhemmin maailmanlaajuisestikin merkittävälle ulkomaisten puulajien kokeilutyölle, joiden menestymisien seurauksena alue on opittu tuntemaan nimellä Arboretum Mustila.

 Jätettyään virkansa Helsingissä vuonna 1917 valtioneuvos Tigerstedt vetäytyi Mustilaan ja omistautui loppuelämänsä ajaksi täysin puulajikokeilleen. Yhdessä poikansa C.G. Tigerstedtin kanssa A.F. Tigerstedt oli 1920-luvulle tullessa luonut arboretumin, joka oli maailmanlaajuisen huomion kohteena. Ennen kuolemaansa 1926 A.F. Tigerstedt ehti julkaista vuonna 1922 puulajikokeitaan käsittelevän, eloisaan tyyliin kirjoitetun ja hyvin seikkaperäisen teoksen Mustilan Kotikunnas. Carl Gustav Tigerstedt jatkoi isänsä jälkiä laajentaen kokeiluja koristepuihin ja pensaisiin. Parhaiten tämä näkyy runsaissa alppiruusu-istutuksissa. Näihin aikoihin käynnistyi myös kaupallisen taimitarhan toiminta Mustilassa. Mustilan kokeilutoiminnan kautta saatu tietämys on laajasti tunnustettua niin metsäntutkimuksen kuin puutarhatutkimuksenkin aloilla. Tilanomistaja C.G. Tigerstedtille myönnettiin vuonna 1956 Helsingin yliopiston kunniatohtorin arvo ansioistaan metsäntutkimuksen alalla.

 C.G. Tigerstedtin pojat, Axel ja Peter perustivat vuonna 1984 arboretumia hoitavan Mustilan kotikunnassäätiön. Perustamisen päämäärä oli varmistaa arboretumin pysyvyys ja turvata sen hoito kauaksi tulevaisuuteen. Säätiö pystyy myös paremmin keskittymään yleisöpalvelujen kehittämiseen ja tiedonjakamiseen.

Mustilan kotikunnassäätiö saa toimintatukea Suomen valtiolta ja maakunnallisilta organisaatioilta. Säätiön perustamisen jälkeen on jälleen ryhdytty kokeilemaan uusia puu- ja pensaslajeja sekä laajennettu siemenkeruita niin arboretumista kuin myös hankkimalla niitä ulkomailta.

Axel Tigerstedt