|
alkuperä: Morden, Manitoba, Kanada
Kotoisin Pohjois-Amerikan keski-ja koillisosista rajoittuen pohjoisessa
Manitoban eteläosaan, idässä Quebecin
eteläosaan, etelässä Kentuckyyn ja
Missouriin tehden hämmästyttävän
harppauksen aina Meksikonlahdelle saakka Teksasissa.
Lännessä kasvualue seuraa karkeasti Colorado-jokea.
Takiaistammi
on Pohjois-Amerikan yli 70 tammilajista kaikkein laajimmalle levinnyt.
Se kuuluu ns. valkotammiin, kuten kotoinen tammemmekin, eli sen
hedelmä kypsyy samana kasvukautena.
Takiaistammi
on suurimpia ja majesteettjsimpia,Pohjois-Amerikan tammista. Parhailla
kasvupaikoilla se saattaa kasvaa jopa 50 m korkeaksi. Kanadassa se
jää pienemmäksi säilyttäen
silti tunnusomaisen ulkomuotonsa, poiketen kotimaisesta tammesta, joka
lienee jaloista lehtipuistamme kasvupaikkansa suhteen kaikkein
vaatimattomin, hakeutuu takiaistammi mieluiten
syvämultaisille, ravinteikkaille maille.
Lehdet
puhkeavat verraten myöhään.Ne ovat n. 15 cm
pitkät, tummanvihreät ja yläpinnaltaan
heikosti kiiltävät. Tunnusomainen piirre on lehden
alaosan syväuurteisuus, joka saattaa vaihdella
alkuperän ja kasvupaikan mukaan huomattavastikin.
Syysväri on keltainen tai ruskea. Hedelmä on terho,
jopa 3 cm mittainen ja suurikokoisin Pohjois-Amerikassa tavattavilla
tammilla. Sen sanotaan olevan herkullinen.Takiastammen
tieteellisessä nimessä oleva "macrocarpa" tarkoittaa
suurihedelmäistä.
Kotimaassaan
se on merkittävimpiä lehtipuita, ja sen teollinen
käyttö on laajaa. Eräs sen
erityiskäyttömuoto on (lähinnä)
alkoholijuomien säilytykseen käytetyt
tammitynnyrit.Se on myös merkittävä koriste-
ja suojaistutuspuu, koska sen kasvutapa on kaunis ja saateidensietokyky
erinomainen. Puu on pitkäikäinen ja erittäin
kestävä tuholaisia ja sienitauteja vastaa. Sen
sanotaan olevan helppo lisätä siemenestä
sekä siirtoistuttaa toisin kuin kotimainen tammemme.
Siemen
tulisi kylvää
välittömästi. Tammen siemenellä ei
juuri ole alkiolepoa, joten sitä ei voi
säilyttää pitkään.
Tämä siemenerä on tullut maahan
syksyllä 1993 ja sitä on keinotekoisesti pidetty
kylmässä, pimeässsä paikassa
kosteaan väliaineeseen sekoitettuna. Kuten
itäneistä terhoista voi havaita,
itämistä ei ole voitu
pysäyttää, van ainoastaan hidastaa.
Kylvettäessä siemen tulisi asettaa lappeelleen noin
2-3 cm syvyyteen. Tammi muodostaa nopeasti voimakkaan juuren, joten
kylvö suositellaan tehtäväksi
riittävän syvään kasvualustaan.
Sirkkataimi on kookas. Jyrsijä- ja hallasuojista tulisi
huolehtia taimikasvatuksen aikana.
Takiastammi
jäänee 12-17 m korkeaksi maassamme.
Siemenerän menestymisvyöhyke lienee Il-lll.
|
