Ohotanalppiruusu (Rhododendron aureum)
on suurilehtisistä alppiruusuista kaikkein pohjoisimmaksi
levinnyt: sitä kasvaa Koillis-Aasiassa Ohotanmeren rannoilla,
Kamtšatkalla, Sahalinin ja Kuriilien saarilla, Japanissa
sekä Mantšurian ja Korean vuoristoissa, yleensä
puurajalla ja sen yläpuolisella paljakalla. Sen
talvenkestävyys onkin erittäin hyvä, joskin sitä on
pidetty muista syistä vaikeana viljellä. Venäjän Kaukoidässä
Amurin alueella ja Rannikkoalueella kasvaa myös ohotanalppiruusun
metsämuoto, jota venäläiset pitävät joskus
omana lajinaankin (Rhododendron hypopitys). Se kasvaa metsissä ja on korkeampikasvuinen ja kaikilta osiltaan kookkaampi kuin tavallinen vuoristomuoto.
Länsimaissa
ohotanalppiruusun metsämuoto on kirjallisuustietojen mukaan täysin
tuntematon viljeltynä. Mustilassa se on kuitenkin kasvanut jo
1980-luvun alusta lähtien, sillä suomalais-neuvostoliittolainen retkikunta
oli kerännyt sen siemeniä Amur-joen alajuoksulta
syksyllä 1976. Kahta eri alkuperää istutettiin
kutakin ryhmäksi arboretumin länsiosassa sukuhautojen
lähellä sijaitsevaan kosteaan painanteeseen, niin sanottuun
Tuijalaaksoon. Pensaat ovat menestyneet erinomaisesti ja kasvaneet
kaunismuotoisiksi ja tuuheiksi runsaan puolen metrin korkuisiksi pensaiksi. Ne ovat valitettavasti kukkineet
harvoin ja niukasti; syynä ehkä valon niukkuus. Kukinta on
tavallisesti jo toukokuun alussa ja kukkien
väri vihertävänvalkoinen.
Arboretum Mustila - Jaakko Saarinen - kuva: Jukka Reinikainen
|
